Muutama semmoinen helppo vinkki vaelluksilla ruokailuihin ja niihin liittyviin juttuihin mitä meillä tulee mieleen.
Kun pakkaat retkimuonia kotona, kannattaa miettiä miten on helpointa käyttää niitä maastossa. Kannattaako kaikki sulloa yhteen muovipussiin ja sieltä sitten penkoa väsyneenä ja miettiä mitä pitikään valmistaa tänään. On helpompi toimia, kun suunnittelee etukäteen joka päivälle ruokalistan ja pakkaa yhteen pussiin yhden aterian ainekset. Voit sitten miettiä onko sinulle helpompaa, että kaikki aamupalapussit ovat yhdessä pussissa, lounaat yhteen pussiin vai laitatko yhden päivän muonat yhteen isompaan pussiin. Tämäkin on makuasia. Mutta helppous on valttia vaelluksella, kun kaikki eväät ovat laitettuina valmiiksi annoksiksi valmistusta varten. Kirjoita jokaiseen ateriapussiin sisältö ja valmistusohje vedenkestävällä tussilla. Näissä on hyvä käyttää vahvoja pusseja tai pakata tyhjiöpusseihin, vahvoja uudelleen suljettavia voi käyttää useamman kerran. Mikäli taas käytät tyhjiöpusseja, kannattaa ne pakata vahvaan kangaspussiin, esimerkiksi kuivatut pottusuikaleet voivat olla yllättävän teräviä, näin suojataan, etteivät ne riko muita pusseja.
Kannattaa jakaa kantamukset tasaisesti ruokakunnan jäsenten kesken. Syökää vuorotellen jokaisen repusta, jotta paino vähenee tasaisesti. Jos yksi kantaa ruokia ja toinen ruoanvalmistusvälineitä ja keitintä, toisen kantamusten paino ei vähene lainkaan. Aamulla voi siirtää lounaan ja illallisen sisältävät pussit yleispussiin tai minkälainen systeemi onkaan käytössä ja laittaa lounaan ainekset ruokatermariin. Vastaavasti lounaalla esivalmistellaan päivällinen ja laitetaan tarvittavat ruoat likoamaan.
Retkikeittimen valinta on myös tärkeää ja sen helppo käytettävyys. Kannattaa opetella kotioloissa käyttämään keitintä ja laskemaan polttoaineen kulutus. Kaasukeitinten suosio on ymmärrettävää, ne ovat helppoja, tehokkaita ja turvallisia käyttää sekä tehoa on helppo säätää. Kaasukeittimiä on montaa erilaista, pääasialliset erot ovat lähinnä siinä liitetäänkö ne suoraan kaasusäiliön päälle vai yhdistetäänkö keitin kaasusäiliöön letkulla. Kaasusäiliön päälle asennettava keitin on kevyt kantaa, mutta kaatuu herkästi sekä on tuulelle herkkä ja sitä kautta syö enemmän kaasua. Letkulla kaasusäiliöön yhdistettävissä on monesti kaasun esilämmityskierukka, joten sitä voi käyttää myös alemmissa lämpötiloissa.
Toinen pohdittava asia on polttimen koko, pieni keitin riittää pieneen tarpeeseen, kuten esimerkiksi veden keittämiseen. Suurempi poltin jakaa lämpöä paremmin, josta on hyötyä, jos halutaan paistaa jotain, tällainen on kuitenkin painavampi. Perinteiseen retkikeitinsettiin kuuluu tuulisuoja (voi tehdä myös itse), poltin, keittoastia ja kansi tai paistinpannu. Käytä ruoanvalmistuksessa aina kantta niin ruoka valmistuu nopeammin, säästät polttoainetta eikä mene roskia ruokaan. Nykyisin näitä valmistetaan kevyistä ja kestävistä materiaaleista. Jos haluaa säästää painoa ja tilaa, käytä vain yhtä kattilaa, silloin se täytyy tiskata heti ruoan jälkeen kahviveden keittämistä varten. Grammanviilaajat käyttävät kaikkeen yhtä kattilaan, syövät ja juovat siitä yhdestä ja samasta kattilasta.
Bensakeittimet taas ovat taas talvella luotettavampia käyttää, niitä kannattaa opetella käyttämään etukäteen turvallisesti. Jos tulilla tehtäviä ruokia on mukana, niin kattiloitten sangat kannattaa tarkistaa myös kotona. Kannattaa muistaa, että avotulen teko maastoon ja polttopuiden otto eivät ole jokamiehenoikeuksia. Ne on sallittu vain maanomistajan luvalla, paitsi merkityillä tulentekopaikoilla. Retkikeittimen käyttäminen ei ole avotulta, joten sillä voi aina valmistaa aterian.
Jos majoittuu tuvissa niin omaa kaasua tai polttoainetta menee vähemmän, mutta kannattaa varautua siihen, että muitakin retkeläisiä on liikkeellä ja tuvan hella on kovassa käytössä.
Kesällä on huomioitava, että ottaa ruokia mitkä eivät pilaannu lämpimässä. Talvella on taas huomioitavaa, että kaikki jäätyy.
Ruuissa kannattaa valita tuttuja ruokalajeja, joihin kroppa on jo tottunut. Etenkin, jos on herkkä vatsa, koska vatsavaivat ovat ikävä matkakumppani. Herkkävatsaisille ja ruoka-aineallergikoille voi olla varminta tehdä itse omassa ruokakunnassa ateriat ja tutuista raaka-aineista.
Ruoasta täytyy saada joka päivä välttämättömiä ravintoaineita kuten hiilareita, protskuja, rasvaa, vitamiineja, kivennäisaineita ja vettä. Kannattaa valita runsaasti energiaa sisältävää ruokaa. Jos normaalisti syö monipuolisesti ja ravitsevasti, ei muutaman päivän yksipuolisempi ruokavalio haittaa. Vaelluksilla ei ole oikea aika olla laihiksella, siitä ei seuraa kuin paha mieli ja väsymys itselle ja vitutus matkakumppaneille.
Vältä ottamasta mukaan helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Kuivatut ruoat säilyvät parhaiten mutta nekin pilaantuvat, jos pääsevät kastumaan ennen aikojaan. Liha- ja maitotuotteista parhaiten säilyvät sulatejuusto, voi, pastöroidusta maidosta valmistetut juustot, maitojauhe, meetvursti, palviliha, liha- ja kala säilykkeet sekä kuivattu liha ja kala.
Pese kädet aina huolellisesti ennen kuin käsittelet elintarvikkeita. Jos ruoka vaikuttaa epäilyttävältä, älä syö sitä. Kypsennä ruoka eräolosuhteissa kiehuvan kuumaksi. Suurin osa bakteereista tuhoutuu yli 60 asteessa.
Välipaloja kannattaa jemmata taskuun liikkumisen ajalle, kuten kuivattuja hedelmiä, rusinapähkinäsekoitusta, energiapatukoita. Vinkkinä, näistä kannattaa tehdä valmiiksi leikattuja annospaloja ja sekoituksia, etenkin talvella näppärä, kun muuten kaikki on jäässä ja voi olla hankala haukata palasta esimerkiksi suklaapatukasta.
Nesteytys talvella etenkin lumen sulattaminen veden saamiseksi on aikaa vievää ja hankalaa, joten helposti tulee juotua liian vähän. Tämä kannattaakin erikseen huomioida ja siihen varata aikaa eli illalla valmiiksi sulatella aamun tarpeisiin vedet ja aamulla muiden toimien ohella päivän tarpeiksi. Lunta ei suositella syömään suoraan, koska sillä olo vain pahenee, kun lumi kuivattaa limakalvot ja repii suupielet auki, samoin se aiheuttaa turhaa energian kulutusta, kun kroppa joutuu ekstratöihin lämmittäessään kylmästä lumesta johtuvaa jäähtymistä kropassa. Sulattamalla ja keittämällä lunta tai jäätä saa juomakelpoista vettä, vaikka siitä puuttuukin tärkeitä hivenaineita. Ota lunta puhtaasta paikasta.
Normaali nestetarve aikuisella on noin 2,5 litraa vrk:ssa. Tavallisesti tästä saadaan noin litran verran ruoan mukana ja loput juomalla. Vaelluksella tarve voi nousta huomattavasti suuremmaksi. Kun tuntee janoa, suu kuivuu, tuolloin kärsii jo nestehukasta. Kuumalla kelillä kannattaakin ottaa huikka vettä aina 10–15 min välein eli pullo olla hollilla. Talvella lämpimissä vaatteissa liikkuminen haihduttaa paljon nestettä, joten vähennä vaatteita liikkuessa. Vesi pysyy lämpimänä termarissa, kylmä vesi kuluttaa energiaa ja jäähdyttää elimistöä.
Riski kropan nestetasapainon heilahtamiseen kasvaa kylmässä kelissä eli jos verenkierto karkaa raajoista kropan keskiosiin, se voi lisätä virtsaneritystä. Kylmässä ei myöskään tunne janoa samalla lailla kuten lämpimässä kelissä, jolloin nesteytys saattaa unohtua, joten tuolloin pitää tietoisesti ottaa lämmintä hörppyä aika ajoin eli tässäkin tilanteessa pullo olla hollilla.
Kuivaaminen kannattaa, se keventää ruuista tulevaa painolastia ja säilyvyys paranee. Itse kuivaamalla säästät myös rahaa ja vähennät pakkausjätettä. Ruoan kuivaaminen on helppoa, esivalmistelut yllättävän nopeita, kuivaamisessa sitten voi kestää, mutta sen hoitaa joko uuni tai erillinen kuivuri. Valikoima kasvaa huomattavasti, kun kuivaat itse ruokasi. Ja oikein kuivattuna ruoka säilyy pitkään. Kuivausmenetelmiä on joko ilmakuivaus eli ruoan kuivaaminen verkon tai kuivausalustan päällä (sopii hyvin muun muassa yrteille). Sitten uunikuivauksessa ruoat laitetaan leivinpaperille ja uuniritilälle, jos kiertoilmauuni voi kuivattaa useaa uuniritilällistä tai pellillistä samalla kerralla. Tähän sopii hyvin muun muassa lihat, kalat, pavut. Uunikuivatuksessa luukku jätetään raolleen, jotta kosteus pääsee poistumaan. Samoin kääntele uunipeltejä- ja ritilöitä, jotta ruoka kuivuu pellin kaikista kohdista tasaisesti. Elintarvikekuivuri säästää aikaa ja energiaa, etenkin jos kuivattavat ruoat ovat kosteita. Ruoat voi maustaa ennen tai jälkeen kuivauksen, öljyiset maustamiset aina vasta ruoanteko vaiheessa.
Kuivatessa kannattaa kuivata mieluummin liikaa kuin liian vähän. Varo kuivaamasta lihaa likaa, jolloin siitä tulee täysin kovaa, eikä se enää ime itseensä vettä. Kuivaa vain tuoreita ja laadukkaita raaka-aineita. Ruokaa valmistellessa kuivattavaksi täytyy muistaa aina pestä kädet huolellisesti ennen ruoka-aineiden käsittelyä ja/tai käytä kertakäyttökäsineitä. Jos ruokaan pääsee bakteereita, ne saattavat aktivoitua, kun ruokaa aletaan liottamaan.
Kuivatessa eri ruoka-aineita samaan aikaan uunissa tai kuivurissa, kannattaa laittaa voimakkaimmin tuoksuvimmat tuotteet kauimmas lämmönlähteestä ja tuulettimesta, jotta niiden haju ei tartu muihin tuotteisiin. Jos taas lisäät kuivuriin uuden erän kesken kuivaamisen, kannattaa se laittaa ylimmäiseksi, jotta siitä nouseva kosteus ei kostuta jo kuivuneita tuotteita.
Ruoka kuivataan yleensä noin 50 asteessa. Vain liha kuivataan korkeammassa lämpötilassa, jotta se varmasti säilyy. Mikäli on käytössä kuivuri, johon voi laittaa halutun lämpötilan niin yrtit, tarvitsevat matalamman lämpötilan noin 35–46 astetta. Vihannekset voi kuivata 52 asteessa ja hedelmät ja marjat 57 asteessa. Kuivumisaikaan vaikuttavat muun muassa ilmankosteus, ruoan kosteus ja sen sokeripitoisuus, esivalmistelu, -kypsytys, palojen koko, kuivurityyppi sekä ruoan määrä.
Kuivattujen ruokien esiliottaminen nopeuttaa kypsymistä ja säästää siten polttoainetta. Vinkkinä talvella ruokatermarin lämpimänä pitämiseen auttaa, että laittaa ruokatermarin villasukkaan tai tekee istuinalustasta tai vanhasta retkipatjasta ja ilmastointiteipistä tai vastaavasta teipistä lämpöäeristävän kannellisen suojan.
Lisävinkkinä, kaikkea ei tarvitse kuivata itse, jos ei ole välineitä, aikaa tai halua. Voi ostaa valmiita kuivattuja tuotteita ja tehdä itse niistä erilaisia sekoituksia. Kuivattuja hedelmiä, marjoja, sieniä, vihanneksia, lihaa, kalaa, kananmunaa, piirakka- ja kakkujauhoseoksia löytyy melkein kaikista hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista.
Energiansaanti ja kulutus
Hiilihydraatteja on nopeasti tai hitaasti imeytyviä. Kuitupitoiset hiilihydraatit ovat hyviä, koska energiaa vapautuu hitaasti, mutta nopeaakin energiaa tarvitaan. Hidasta hiilihydraattia ovat esimerkiksi täysjyväviljatuotteissa, pavuissa, pähkinöissä ja marjoissa. Nopeaa saa esimerkiksi suklaasta.
Hitaita hiilareita on hyvä syödä ennen liikkumista, esimerkiksi aamupalalla täysjyväleipää ja puuroa mihin on lisätty muun muassa pähkinöitä. Lounaalla hyviä ovat helposti valmistuvat keitot, pastat ja leipää. Yöksi kannattaa tankata enemmän proteiinia ja rasvaa, se sulaa hitaammin. Pitkillä päivämatkoilla kuluu enemmän energiaa, samoin kuin mitä mäkisempi maasto sen enemmän kuluu energiaa. Kovalla vauhdilla kuluu enemmän hiilareita kuin rasvaa.
Proteiinit ovat valkuaisaineita, joita kroppa tarttee lihasten ylläpitämiseen ja kasvattamiseen sekä energiaksi. Protskut auttavat kehon palautumisessa, ehkäisevät rasitusvammoja ja antavat kylläisyyden tunteen pidempään kuin hiilihydraatit ja rasva. Vaelluksella on hyvä nauttia joka aterialla jotain paljon proteiinia sisältävää. Hyviä protskun lähteitä ovat esimerkiksi kala, liha, juustot, pähkinät, siemenet, maitojauhe, pavut, linssit ja leseet.
Rasvaa ei tarvitse välttää. Vaelluksella tarvitaan paljon energiaa ja rasvasta sitä saa paljon suhteessa ainesten painoon. Kropassa rasva varastoituu rasvakudokseen ja lihaksiin, jolloin lihas voi rasituksen aikana käyttää rasvan nopeasti energiaksi. Päivän rasituksen aikana lihaksien rasvavarastot tyhjenevät. Liian vähärasvainen ruokavalio vaelluksella ei täytä lihasten rasvavarastoja, mikä voi heikentää suorituskykyä.
Vaeltajan kannalta tärkeimmät kivennäisaineet ovat kalsium ja magnesium. Kalsiumia tarvitaan hermoston ja lihasten toimintaan. Kalsiumin puute ilmenee muun muassa lihassärkyinä ja kramppeina ja rohtuneina huulina. Magnesium on tärkeä kivennäisaine, sillä se vaikuttaa lihasten palautumiseen ja ehkäisee lihaskramppeja. Lihasten lisäksi magnesium vaikuttaa luustoon, hermostoon ja aineenvaihduntaan.
Muista ottaa mukaan ylimääräistä evästä, koska ikinä ei voi tietää mitä sattuu ja on parempi varata matkaan vähän liikaa evästä, jotta tiukan paikan tullen selviää, vaikka pari päivää arvioitua pitempään maastossa.
Energiankulutusta voi laskea erilaisten kaavojen tai valmiiden sivustojen kautta. Esimerkiksi muutama tällainen sivu on https://www.laskurini.fi/terveys/kalorilaskuri/energiantarvelaskuri tai https://sydan.fi/fakta/laske-energiantarpeesi/
Ja esimerkki kaavasta, jolla voi laskea energiantarpeen, jossa huomioitu myös ikä ja paino. Esimerkkinä 40-vuotias nainen, joka painaa 70 kg laskukaava on (8,7 x 70) + 829 = 1438 tämä luku kerrotaan vielä vaelluksen rasittavuuden mukaan 2-2,5 kertoimella, talvella suoraan ennemmin 2,5 kertoimella eli 1438 x 2,5 = 3595 kcal/vrk. Eli päivittäinen energiantarve talvella 3595 kaloria per vuorokausi. Kuva: sydanliitto.fi
Kylmässä energiaa kuluu liikkumisen lisäksi lämmöntuottamiseen. Siksi etenkin talvella on hyvien varusteiden lisäksi panostettava hyvään energiapitoiseen ja lämmittävään ruokaan ja nesteytykseen. Noin 50–80 % kehon jäähtymisestä tapahtuu tuulen ja veden kuljettumisen seurauksena. Pakkaskelissä ihminen tuottaa noin 10–20 % enemmän lämpöä kuin muulloin. Ja märkä keli voi taas lisätä jäähtymistä jopa enemmän kuin pakkaskelit, sillä vesi johtaa lämpöä noin 25 kertaa nopeammin kuin kuiva ilma.
Tiskaaminen
Kun tiskauksen suorittaa heti syömisen jälkeen, niin ruuat eivät ehdi tartahtaa kippoihin ja kuppeihin. Tiskisieni on hyvä apu, eikä tarvitse olla kuin puolikas tai vieläkin pienempi pala riittää, se voi olla hankala saada puhtaaksi tiskauksen jälkeen. Yksi hyvä vinkki tiskaukseen on katkaista tiskiharjasta varsi, tiskiharja on helpompi saada puhtaaksi. Varrellinen tiskiharja taas on näppärämpi talvella. Jos käytät tiskiainetta varmista, että se on varmasti biohajoavaa ja joka pesee myös kylmässä vedessä. Nämä ovat yleensä valmiiksi jo pienemmissä tuubeissa tai pulloissa mutta, jos ei ole niin ei kannata suotta isoa pulloa kantaa mukana vaan laittaa pienempää pulloon ja ottaa se mukaan.
Älä tiskaa koskaan vesipaikalla, muutoin on kohta juomavesipaikka äklöttävässä kunnossa ja taudin leviäminen taattu. Helppo niksi on, kun keittää vettä tilkkasen heti ruuanlaiton jälkeen kattilassa niin sillä pystyy tiskaamaan ruoka-astiat ja kattilan.
Kannattaa olla pikku keittiöpyyhe tai sen palanen mukana, on parempi, kun kuivaat astiat, varsinkin talvella, ne jäätyvät muutoin yhteen. Kattiloitten kanssa kannattaa kattoa, että ne menevät sisäkkäin kuljetuksen aikana niin vievät vähemmän tilaa.
Hygienia
Hyvästä hygieniasta on tärkeää huolehtia myös eräolosuhteissa. Muista hyvä hygienia kokkailuissa, saatat näin välttää vatsataudit. Käsihygienia on myös mettässä tärkeää, huolehdi siis siitä. Kädet pestään aina ennen ruoan valmistusta ja ruokailua sekä WC-käynnin jälkeen.
Astiat kannattaa pestä, ettei niihin jää pilaantumaan ruoka-aineita ja rasvaa. Kuumenna ruokasi kunnolla ja keitä vesi, jos et ole varma sen puhtaudesta. Aina saattaa olla yläjuoksulla joessakin esimerkiksi eläimenraato, vaikka vesi on kirkkaan puhdasta ja juoksevaa. Lisääntyneet kävijämäärät luonnossa kuormittavat luonnonvesiä. Herkkävatsainen saa oireita pienemmästäkin altistuksesta mikrobeille.
Vedenpuhdistamiseen on olemassa myös erilaisia suodattamia, jotka lupaavat suodattaa vedestä bakteerit ja alkueläimet, joillain malleilla lisäksi virukset ja kemikaalit. Silti näiden lisäksi varmin keino on keittää juomavettä tarpeeksi kauan.
Kestävän kehityksen edellyttämä ruokavalio on terveellinen, tuottaa nautintoa ja on vastuullisesti tuotettu ja kulutettu. Pienillä muutoksilla voi vaikuttaa ruokakäyttäytymiseen helposti ja huomaamatta tehdä siitä kestävämpää myös vaelluksilla. Näitä ovat muun muassa tiedä mitä syöt ja miten se on tuotettu, syö ruokintasuositusten mukaisesti, syö lähiruokaa, valmista ruokaa energiatehokkaasti, vähennä pakkausjätettä retkiruokia ostaessa tai tehdessä ja pakatessa, kanna jätteesi retkeltä kotiin ja kierrätä, käytä luonnonantimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, kalaa.
Vinkkinä, kannattaa ottaa mukaan myös ohut verkkopussi tuoreiden sienien, villivihannesten, marjojen ja muiden luonnonantimien keräämiseen niiden sesonkiaikana. Villivihanneksia ja sieniä saa kerätä jokamiehenoikeuden turvin muutamin rajoituksin. Muista tarkistaa alueen säännöt ja ohjeistukset ennen kuin aloitat luonnonantimien talteenoton.
Retkeilijästä ei saa jäädä jälkeäkään luontoon ja pienillä teoilla on isoja yhteisvaikutuksia. Sen, minkä jaksaa kantaa täytenä luontoon, jaksaa kantaa tyhjänä pois.
Muutama resepti, joita itse pidetään luotto-ohjeena
Pari esimerkkiä herkkuiltaan:
Lettukestit ovat aina mukava leiri-illan suosikki kohokohta. Näihin saa helposti valmiita jauhosekoituspusseja kaupasta, ei tarvitse lisätä kuin vesi. Hillon saa helposti, kun tekee paksun kiisselin valmiista kiisselijauheesta. Hillon voi myös valmistaa itse, jos haluaa.
Marjahillo:
- 1 dl vettä
- 2 rkl hillosokeria
- 5–6 tl marjajauhetta (esim. mustikka, puolukka, karpalo)
- n. 50 g kuivattuja kokonaisia marjoja (esim. mustikka, puolukka, karpalo)
- sekoitetaan kylmään veteen hillosokeri ja marjajauhe
- keitetään noin 5 min
- lopuksi lisätään kokonaiset marjat kuumaan keitokseen.
- Anna jäähtyä, hillo paksunee jäähtyessään
Toinen helppo ja hyvä herkku on omppupaistos, ai että maistuu makoisalle vaelluspäivän päätteeksi leirissä ja on helppo valmistaa sekä tulilla että retkikeittimellä. Kaakao tähän kylkeen niin kyllä on herkkuhetki taattu.
Omppupaistos:
- n. 60–70 g omppusiivuja tai paloja kuivattuna
- vettä loraus
- reilu 50–60 g kaurahiutaleita
- 3 rkl voita
- 1 tl vaniljasokeri + 2 tl sokeri+ 2 tl fariinisokeri (käy myös pelkkä sokeri 5 tl)
- jos tykkää kanelista, sitä voi lisätä
- Liota omppuja n. 15 min vesi tilkassa, pehmenevät
- voi sulatetaan pannulla tai kattilan pohjalla
- sekoita kauraryynit ja sokeri, sekoittele ja anna hieman paahtua
- lisää omenat ja anna kuumentua
- lisää kaneli (jos haluat)
Vaniljakastikkeen saat helposti valmiista jauheesta, jos haluat omppupaistoksen päälle, mutta myös kaakaon kanssa herkku on valmista nautittavaksi.
Ja pari esimerkkiä herkullisista ja helpoista ruoista vaellukselle:
Poronkäristys muusilla (kaksi annosta)
- 350 g poronkäristyslihaa (tai muuta riistaa)
- 1 sipuli kuivattuna
- lihaliemikuutio
- halutessaan mustapippuria
- 2 dl perunamuusijauhetta
- voita
1. Kuivata kotona poronliha. Leikkaa jäinen liha ohuiksi siivuiksi tai jos käytät valmista kaupan pakastealtaasta ostettua poronlihaa, leikkaa sekin pienemmiksi siivuiksi. Levitä palaset joko leivinpaperin päälle uuniritilälle tai pellille ja paista uunissa 150 astetta ja noin vartti, laske uunin lämpö 70 asteeseen ja kuivata hyvin. Tai paista lihasiivut rasvattomasti paistinpannulla kypsiksi, kuivata talouspaperin tai puhtaan pyyhkeen päällä. Siirrä leivinpaperin päälle uuniritilälle tai pellille ja kuivata hyvin 70 asteessa. Kuivata sipuli joko uunissa tai kuivurissa.
2. Liota lihoja ja sipulia vähintään 20 min, lisää lihaliemikuutio ja mustapippuri, sen jälkeen keitä muutama minuutti.
3. Lisää pottumuusijauheen sekaan 4 dl kuumaa vettä, sekoita, lisää haluamasi määrä voita.
4. Ja nauti.
Risotto (kaksi annosta)
- 3 dl pikariisiä tai pastaa
- 400 g jauhelihaa (kanaa, nautaa, riistaa, soijarouhetta)
- 250 g (pakaste)vihanneksia
- kasvisliemikuutio
- haluamiaan mausteita (sipulijauhe, curry, chili…)
1. Kuivata kotona jauheliha (kuivattuna 400 g on noin 60 g). Paista jauheliha paistinpannulla kypsäksi ilman rasvaa, hienonna pieniksi paloiksi. Kuivaa talouspaperin tai puhtaan pyyhkeen päällä. Siirrä leivinpaperin päälle uuniritilälle tai pellille ja kuivata hyvin 70 asteessa tai voit kuivata myös kuivurissa. Tarvittaessa voit käyttää hienontamiseen myös tehosekoitinta, jos et saa muutoin tarpeeksi pieniksi paloiksi (tee tämä kuitenkin vasta kuivauksen jälkeen).
2. Kuivata vihannekset kotona (kuivattuna 250 g on noin 30 g). Keitä pakastevihannekset kypsiksi, kuivaa talouspaperin tai puhtaan pyyhkeen päällä. Kuivata kuivurissa. Mikäli kuivurissa on isot reiät, nämä tulevat niistä läpi. Kannattaa laittaa hyttysverkko kuivurin ritilän päälle ja vihannekset pysyvät ritilöillä eivät tipu läpi.
3. Laita jauheliha ja vihannekset samaan pussiin.
4. Liota jauhelihaa tai vastaavaa ja vihanneksia vähintään 20 min, lisää kasvisliemikuutio, riisit tai pasta (riisit tai pasta vaativat noin 4 dl vettä, riippuen paljonko liotusvettä jäljellä) ja mausteet, keitä kypsiksi noin 10 min.
5. Ja nauti.
Ohjeita voi kukanenkin tuunata mieleisekseen ja vain mielikuvitus rajana. Jatkossa tullaan pitämään webinaareja aiheesta, joissa käydään hieman tarkemmin asioita läpi. Stay tuned!
Seuraa meitä somessa